Kahvit näppikselle Pohdintaa, potaskaa ja politiikkaa

Köyhät kyykystä - liberaali uudistus ja sen tarve

  • Kuva: MTV.fi
    Kuva: MTV.fi

Toisen maailmansodan jälkeinen Suomi. Köyhyys vaivaa sodasta kärsinyttä maata. Joukko viisaita poliitikkoja päättää tehdä asialle jotain. He alkavat rakentamaan myöhemmin hyvinvointivaltioksi nimettyä järjestelmää köyhien auttamiseksi. Hyvinvointivaltioon kuuluvat mm. verovaroin rahoitettu julkinen ja maksuton terveydenhuolto sekä tulonsiirrot tukien muodossa rikkailta vähävaraisille.

Ajoittain jotkut vastustavat järjestelmää sen kalleuden tai ehkä jopa sen silkan vallankumouksellisuuden vuoksi. Tästä huolimatta poliittiset päättäjät onnistuvat löytämään konsensuksen yli puoluerajojen ja näin myös vähentämään köyhyyttä. He alkavat katsomaan luomaansa hyvinvointivaltiota ansaitulla ylpeydellä, eikä saavutuksen kirkkautta vähennä se, että samankaltainen reformi toteutettiin muutaman vuoden etumatkalla myös Ruotsissa. Päättäjät ovat sekä ajatelleet, että toimineet innovatiivisesti toteuttaessaan radikaalin uudistuksen.

Suomi 2000-luvulla. Vanhan polven poliitikot ovat väistyneet ja heidän seuraajansa ovat ihastuneet edeltäjiensä työhön, lopulta jopa liikaa. Heistä on tullut järjestelmäuskollisia. Vähäosaisuus ei kuitenkaan ole koskaan maasta täysin kaikonnut ja se on maan päättäjien valtavaksi hämmästykseksi nostanut uudelleen päätään. Meidän suuressa systeemissä ei voi olla vikaa, he tuumivat, ongelman täytyy olla siinä, ettei sitä ole luotu vielä tarpeeksi.

Maineikas hyvinvointivaltio on kuitenkin ylipaisunut, eikä se enää muistuta alkuperäistä ihannettaan. Väestön ikääntyessä järjestelmä on julkiselle sektorille äärimmäisen raskas, eikä verokarhun kokonelsonia kansalaisista ole enää mahdollista kiristää. Aiemmin niin vallankumoukselliset tulonsiirrot kohdistuvat nyt pitkälti keskituloisilta keskituloisille. Verovaroja lapioidaan kohteisiin, jotka eivät vähennä köyhyyttä, saati sen syitä.

Viimeinen naula lyödään arkkuun 2008 iskevän taantuman merkeissä. Julkisen sektorin menojen ja tulojen kasvun ero muuttuu niin suureksi, että osa poliittikoistakin havahtuu asiaan. Kyvyttömyys toteuttaa konkreettisia muutoksia tuntuu kuitenkin leimanneen heidän toimintaansa. Siksi tarvitaan uusia ajatuksia; tarvitaan liberaalia uudistuspolitiikkaa.

Liberaali uudistuspolitiikka ehdottaa seuraavia kohtia yhteiskunnan ja vähempiosaisten auttamiseksi: toimeentuloon ja byrokratiaan ratkaisuksi perustulo, työttömyyteen työmarkkinoiden jouston lisääminen yleissitovuuden poistamisella sekä verovarojen käytön parempaan kohdentamiseen muun muassa yritystukien leikkaaminen. Lisäksi julkista sektoria ja tulonsiirtoja keskiluokalta keskiluokalle olisi syytä vähentää.

Liberaalit uudistukset saattavat kuulostaa radikaaleilta, mutta todellisuudessa ne ovat tavoitteiltaan sukua toisen maailmansodan jälkeiselle sosiaalireformille. Hyvinvointivaltion perimmäinen tavoite ja alkuperäinen toteutus olivat menestystarinoita, mutta ajatus, että sen laajeneminen voisi jatkua ikuisesti, on otettava kriittisen tarkastelun alle. Järjestelmäuskollisuutta tulee kritisoida. On pystyttävä ajattelemaan ”laatikon ulkopuolelle” kaikkien ihmisten, myös köyhien, hyvinvoinnin parantamiseksi. Siitä liberaalissa uudistuksessa pohjimmiltaan Suomen tapauksessa on kyse.

 

Liberaalipuolue järjestää yhdessä Liberan kanssa 22.2 keskustelutilaisuuden aiheesta ”Liberaalin talouspolitiikan hyödyt vähempiosaisille”. Tapahtumaan on avoin ja ilmainen pääsy, tervetuloa!

https://www.facebook.com/events/231620847381572/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Hyvä analyysi.

Suomea ei käytännössä voi enään pelastaa, mutta alamäkeä voi loiventaa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Yleissitovuuden purkaminen + Perustulo => Palkat valtion maksettavaksi.

Voitte sitten miettiä Liberan kanssa yhdessä tuota yhtälöä. Perustulo sinällään vähentäisi huomattavasti yhteiskunnan menoja ja tekisi pätkätyöstäkin hoikuttelevaa. Lisäksi turha byrokratia ja kyykytys loppuisi. Samalla tällaiset vanhempaivapaauudistukset ja aktiivimallit jäisivät historiaan.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Nykään osa palkanmaksusta on julkisen puolen heiniä; osa työttömistä tekee työtä työkokeilu -nimikkeellä jolloin työnantaja ei maksa senttiäkään palkkaa.

Yleissitovuuden voi aivan hyvin poistaa ja ottaa käyttöön minimipalkkalain jotta ei käy esityksesi kaltaisesti. Minimipalkkaan saa portaan tai pari iän (täysi-ikäinen tai ei) ja koulutuksen mukaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kerrotko mikä ehdotuksistasi on katsomista laatikon ulkopuolelle ja mistä voin tarkistaa miten ehdotuksesi on toiminut?

Missä köyhyys on hävinnyt jne.

Toimituksen poiminnat