*

Kahvit näppikselle

Sylkykuppina - taloustiede muiden yhteiskuntatieteiden hampaissa

Nykypäivän keskustelukulttuurissa leimakirves heiluu. Keskivertopäivän Twitter-keskustelu on täynnä leimaamista. Tähän ovat syyllistyneet myös tieteenharjoittajat, jotka pyrkivät leimaamaan vastapuolta ideologisesti motivoituneeksi. Erityisesti tähän ovat syyllistyneet muiden alojen yhteiskuntatieteilijät hyökätessään taloustiedettä vastaan. Tuskin missään muissa asioissa sosiologi, historioitsija ja politiikan tutkija ovat yhtä paljon samaa mieltä kuin taloustieteestä ja taloudesta yleensä.

Muiden yhteiskuntatieteiden silmissä taloustiede on ideologisesti latautunutta, koska se arvioi ihmisen taloudellisesti rationaaliseksi toimijaksi. Yhteiskuntatieteilijöiltä jää huomaamatta, että kyseessä on teoreettinen malli, joka itseasiassa pitkässä juoksussa toteutuu suurimman osan päätöksistä ollessa taloudellisesti rationaalisia. Taloustieteilijät, jotka uskovat kaikkien ihmisten jatkuvaan taloudelliseen rationaalisuuteen, lienevät Suomessa harvassa. Taloustieteilijät myös nähdään ”uusliberaalin” ideologian ajajina. Taloustieteen professori Roope Uusitalo on kuitenkin huomauttanut, että taloustieteen sisällä keskustella uusliberalismista ja että harva on suoraan tekemisissä talouspolitiikan kanssa. Tutkimus perustuu empiiriseen tietoon, ei uusliberaaliin ideologiaan.

Yhteiskuntatieteilijät eivät puolestaan itse (tietenkään) ole millään tavalla ideologisesti latautuneita. Yhteiskuntatieteilijä esimerkiksi erittelee diskursseja ja jää monesti tuntuma, että tämä asettautuu keskustelun yläpuolelle, mutta ei ulkopuolelle. Tällainen linjanveto olisi toteutuessaan virhearvio yhteiskuntatieteilijältä. Todellisuudessa tämä itse osallistuu ja muokkaa diskursseja tutkiessaan ja julkaistessaan kirjoituksia aiheesta.

Yhteiskuntatieteilijä joutuu ottamaan kantaa tutkimusta tehdessään myös arvokysymyksiin. Yhteiskuntatieteet, mukaan lukien taloustieteet, eivät koskaan voi olla täysin arvovapaita. Jo pelkän tutkimuskohteen valinta ja aiheen rajaus ovat arvovalintoja. Kuitenkin muiden yhteiskuntatietelijöiden silmissä ainoastaan taloustiede ansaitsee paikkansa ideologisuudesta syytettyjen penkissä. Tieteiden erimielisyyksien taustalla ovat erilaiset yhteiskuntatutkimuksen metodit. Taustalla voi olla myös inhimillistä pelkoa yhteiskuntatieteiden jäämisestä taloustieteen jalkoihin sekä tietysti arvoristiriitoja. Seuraavan kerran kun yhteiskuntatieteilijä kritisoi taloustiedettä, olisikin hienoa, jos tällä olisi rohkeutta myöntää, että kritiikki johtuu metodien erilaisuuden lisäksi poliittisista näkemyseroista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat