*

Kahvit näppikselle

Yliopistojen lukukausimaksut: kuka saa ja kenelle annetaan?

Otetaan ajatusleikki. Valtio tarjoaa harvoille ja valituille julkisin varoin rahoitettua hyödykettä, joka nostaa tulotasoa huomattavasti. Hyödykettä tavoitellaan osallistumalla valintakokeisiin, joihin voi ostaa valmennuskurssin. Kuinka estää tilanne, jossa hyödyke jää etupäässä rikkaimpien ja koulutetuimpia käsiin? Voisiko yksi vaihtoehto olla, että hyvätuloiset maksaisivat suuremman osan hyödykkeen rahoituksesta?

 

Tämä hyödyke on tietysti suomalainen yliopistokoulutus. Yllä kuvailtu järjestelmä on todellinen, ei kuviteltu. Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvossa ei ole tapahtunut suurta muutosta parempaan päin viime vuosikymmenten aikana.[1] Monien taloustieteilijöiden mukaan järkevällä tavalla järjestetyt lukukausimaksut nostaisivat sosiaalista liikkuvuutta ja tekisivät järjestelmästä taloudellisesti oikeudenmukaisemman.

 

Toistaiseksi järkevin ehdotettu vaihtoehto lukukausimaksujen kattamiseksi on laina, jossa takaisinmaksu on sidottu maksajan tuloihin (ICL-laina). Liberaalipuolueen Henrik Wejberg käsitteli omassa blogissaan[2] ICL-lainan hyviä puolia. Lukukausimaksujen ja ICL-lainan hyviä puolia olisivat mm. sosiaalisen liikkuvuuden paraneminen, opiskeluaikojen nopeutuminen, yliopistojen rahoituksen paraneminen (mahdollisesti humanististen alojen pelastus?), riskittömämpi opintolaina ja taloudellinen oikeudenmukaisuus (korkeakoulutetut maksaisivat itse suuremman osan koulutuksestaan). ICL-lainassa sosiaalisen liikkuvuuden kasvun mahdollistaisivat siis yliopistojen aloituspaikkojen kasvu sekä riskittömämpi opintolaina. Onkin elintärkeää, että mahdolliset lukukausimaksut toteutettaisiin juuri ICL-lainalla. Puolittaisella ratkaisulla saattaisi olla hyvinkin negatiiviset seuraukset.

 

ICL-lainan esiin noston jälkeen keskustelu lukukausimaksuista ajautuu usein umpikujaan. Lukukausimaksuja vastustavien suurin huoli kohdistuu siihen, että uskaltavatko pienituloiset ottaa tätä uutta lainaa. Tämä on täysin aiheellinen huoli. Kuitenkin Englannissa pienituloisten määrä yliopistoissa on kasvanut ICL-lainan käyttöönoton myötä[3], joten ainakaan siellä ICL-lainaa ei ole pelätty. Tässä vaiheessa lukukausimaksuja vastustavat kertovat, kuinka Suomea ei voi verrata missään nimessä Englantiin. Perustelut jäävät hieman epäselviksi. Englanti on enemmän ”luokkayhteiskunta” eli siellä tuloerot ovat suuremmat. Epäselväksi on jäänyt, miten tämä poistaa lukukausimaksujen järkevyyden puolesta esitetyt perusteet. Näkisin myös, että lukukausimaksuja vastustavien olisi syytä myös itse tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja yliopistojen rahoituksen pelastamiseksi ja sosiaalisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

 

Huomautan myös, että yliopistokoulutus ei nykyjärjestelmässä todellakaan ole riskitön sijoitus pienituloisille. On hyvin mahdollista valmistua nykypäivän suomalaisesta yliopistosta taskussaan kymmenientuhansien eurojen opintolaina sekä tutkinto, jolla työllistyminen ei ole täysin varmaan. Nykyjärjestelmässä opintolainan takaisinmaksu ei ole sidottu tuloihin ja laina saattaa pahimmassa tapauksessa mennä ulosottoon. Uusi ICL-laina annettaisiin anteeksi tietyn ajanjakson jälkeen, jos lainanmaksajan tulot jäävät liian alhaisiksi.

 

Yliopistotutkinnon suorittanut pärjää keskimäärin taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin pelkän toisen asteen tutkinnon suorittanut. Riskitöntä ICL -lainaa kohtaa tunnettu pelko on pitkälti turhaa. On mahdollista, että peruskoulun ja toisen asteen opetuksessa pelkoa ICL-lainaa kohtaan voitaisiin vähentää, mutta päävastuu asian päättämisestä jäisi ihmiselle itselleen.

 

Lisää lukukausimaksuista:

Roope Uusitalon kirjoitus Akateemisessa talousblogissa:

http://blog.hse-econ.fi/?p=4813

 

 


 

[1] http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/05/Huomioita-korkeakoulutuksesta-ja-tasa_arvosta_KarhunenH_1552017-1.pdf

[2] http://henrikwejberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241234-suomen-korkeakoulujarjestelma-kaipaa-muutosta?ref=il

Henrik myös käy läpi miksi nykyiset pääsykokeet ovat huono ratkaisu.

[3] https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2017/04/es_20170427_scott-clayton_evidence_speaks.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat