Kahvit näppikselle Pohdintaa, potaskaa ja politiikkaa

Kenen joukoissa seisot vuonna 2017?

  • Sijoittumiseni Nolanin kartalla. Testin voi tehdä suomeksi osoitteessa: https://poliittinenkartta.com/
    Sijoittumiseni Nolanin kartalla. Testin voi tehdä suomeksi osoitteessa: https://poliittinenkartta.com/

Jako vasemmistoon ja oikeistoon on halkonut Euroopan poliittista kenttää aina Ranskan Suuresta vallankumouksesta asti. Alun perin termi syntyi vuoden 1789 Kansalliskokouksessa, jossa kuningasta tukeneet istuivat oikealla ja tätä vastustaneet vasemmalla. Nykypäivänä jako saa ajoittain paljonkin kritiikkiä ja se haluttaisiin korvata uusilla, paremmin nykypäivään sopivilla määritelmillä. Minä kuitenkin puolustan vasemmisto-oikeisto-jakoa, mutta spesifimmässä, talouspoliittisia näkemyksiksi erittelevässä käytössä.

Poliittisten näkemysten jakoon on hyvä tuoda muitakin kategorioita. Näistä suosituin ja helppokäyttöisin on jako arvoliberaaleihin ja arvokonservatiiveihin. Amerikkalainen poliitikko David Nolan loi poliittisen kartan mallin, jossa taloudellinen vasemmisto-oikeistolaisuus on sijoitettu X-akselille ja arvot Y-akselille. Suomessa muuan muassa Yle ja Hesari ovat hyödyntäneet tätä karttaa vaalikoneissaan. Hyvistä puolistaan huolimatta Nolanin kartta ei ole täysin aukoton. Ovatko esimerkiksi pakkoruotsia vastustavat arvoliberaaleja vai konservatiiveja vaiko kenties jopa molempia? On myös mahdollista olla jossain arvokysymyksissä liberaali ja toisissa konservatiivi.

Nolanin kartta paljastaa muuan muassa sen, että Timo Soinin ajan Perussuomalaiset olivat arvokonservatiivinen keskustapuolue, jonka riveistä löytyy myös vasemmalle kallellaan olevia. Herääkin kysymys, miksi media ja osa tutkijoista sitten nimesi Perussuomalaiset oikeistoksi? Todennäköisintä on, että he identifioivat Perussuomalaiset oikeistoon näiden konservatiivisten arvojen ja kansallismielisyyden vuoksi. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna voi kuitenkin sanoa, etteivät konservatismi ja kansallismielisyys ole olleet poliittisen oikeiston yksinoikeus   Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Perussuomalaiset mielsivät vasemmiston päävihollisekseen ja samastuivat itse enemmän oikeistoon. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että arvokysymykset ovat talouspolitiikan vasemmisto-oikeisto-jakoa tärkeämpiä poliittiselle identiteetille.

Tärkein syy, miksi puolustan vasemmisto-oikeisto-jakoa, on sen yksinkertaisuus. Se on helppo tapa osoittaa, kuinka henkilö suhtautuu valtioon ja markkinoihin ja että kumman merkitystä taloudelle tämä korostaa. On hyvä pitää kiinni simppeleistä ja yksinkertaisista käsitteistä aikana, jolloin äänestysprosentit ovat matalalla ja politiikka näyttää monista etäiseltä. On kuitenkin mahdollista, että moni kokee politiikan etäiseksi juuri siksi, ettei pysty identifioitumaan vasemmisto-oikeisto-jakoon. Tällöin on hyvä hyödyntää muitakin kategorioita. Edelle mainitun arvojaon lisäksi hyviä jakoja ovat muun muassa kansainvälisyys-kansallismielisyys, individualismi-kollektivismi, aluepoliittinen näkökanta, suhtautuminen tieteeseen, uskonnollisuus sekä henkilön ”vihreysaste” (eli kuinka paljon tämä korostaa ympäristöasioita). Uusien kategorioiden laajempi esiin nosto voisi luoda pohjaa uudelle poliittiselle keskustelukulttuurille, johon yhä useampi pystyisi samaistumaan. Puolustan vasemmisto-oikeiston-jaon säilyttämistä, rinnalle on vain syytä tuoda yhä useampia muitakin kategorioita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat