*

Kahvit näppikselle

Analyysin muutos eli kuinka irtauduin vasemmistolaisuudesta

Julkaistu alunperin 17.9.2017 osoitteessa: http://kahvitnappikselle.blogspot.fi/

 

Vuoteen 2016 asti äänestin aina vasemmistopuolueita. Osoitin mieltäni opintotukileikkauksia vastaan, luin marxistista teoriaa ja osallistuin Vasemmistonuorten toimintaan. Jotain on kuitenkin muuttunut viimeisen vuoden aikana. Huomasin yhä useammin pudistavani päätäni lukiessani somesta vasemmistopolitiikkojen päivityksiä. Säätelyn lakkauttamista ja markkinoita korostaneet äänet alkoivat saada tykkäykseni. Tuliko minusta oikeistolainen? Kannatan edelleen samoja asioita, tasa-arvoa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Analyysini on vain muuttunut.  

Tämän tekstin tavoitteena ei ole dissata vasemmistoa tai vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä. Uskon heillä olevan paljon annettavaa suomalaiselle poliittiselle keskustelulle ja yhteiskunnalle. Tarkoituksena ei myöskään ole hehkuttaa oikeistoa. Tämä on kertomus siitä, kuinka jotkin ajatukset voivat muuttua hyvinkin nopeasti, toisten pysyessä muuttumattomina. 

SDP:stä Kokoomukseen loikannut kansanedustaja, silloinen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Juhana Vartiainen hahmotteli vuonna 2013 blogissaan kehyksen, jonka kautta yhteiskuntatulkintoja voi lajitella. Arvot ja analyysi on erotettava toisistaan. Arvot määrittävät päämäärät, johon pyrimme. Analyysi puolestaan määrittää keinot näiden päämäärien saavuttamiseksi. Vartiaisen mallin mukaan vasemmistolaisia arvoja seuraava ihminen tavoittelee tasa-arvoa. Oikeistolaiset arvot puolestaan hyväksyvät epätasa-arvon: ihmisillä on luonnolliset paikkansa ja toiset ovat köyhempiä kuin toiset.

Tärkeää on huomata, ettei vasemmistolaisia arvoja ei välttämättä aina seuraa vasemmistolainen analyysi. Vasemmistolainen analyysi näkee tärkeimpänä keinona valtion säätelyn eikä se luota markkinoihin. Oikeistolainen analyysi näkee asian päinvastoin. Vartiainen kertoo itse kuuluvansa joukkoon, joka näkee, että säätelynpurulla ja vapailla markkinoilla voidaan edesauttaa hyvinvointia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Vartiaisella siis on vasemmistolaiset arvot ja oikeistolainen analyysi. Kuulun myös nykyään samaan koulukuntaan.

Miten tällainen yhtälö on mahdollinen? Eivätkö vapaat markkinat toimi taloudellisesti vahvempien ehdolla? Kuinka käy julkisen terveydenhuollon, jos kaikkea aletaan yksityistää?

Oman analyysini muutos johtuu perustavanlaatuisesta tulkintamuutoksesta uusklassisen taloustieteen luonteesta. Uusklassinen taloustiede on yksi oikeistolaisen analyysin tukipilareista. Aiempi tulkintani oli, että uusklassinen taloustiede oli ideologisesti latautunutta ”uusliberalismia”, jonka soveltaminen loisi hierarkkisen, voittajiin ja häviäjiin jakautuvan yhteiskunnan. Oletin joidenkin uusliberaalien taloustieteilijöiden jopa tähtäävän tähän.

Päätin hylätä ennakkoluuloni ja tutustua uusklassiseen taloustieteeseen lähemmin. Huomasin, että sen tärkein arvopohja on ylijäämän maksimointi kaikille. Nykyään näen uusklassisen taloustieteen tärkeänä tieteenä tieteiden joukossa. Se on nähdäkseni tiede, joka tuottaa empiiristä tietoa siitä, miten ihmisten taloudellinen hyvinvointi saadaan maksimoitua. Usein vapaat markkinat ja valtion tarkkaan harkittu talouspolitiikka edesauttavat hyvinvoivan yhteiskunnan luomista. Uskon, että uusklassisen taloustieteen järkevä soveltaminen voi auttaa myös ”pientä ihmistä” eli yhteiskunnan köyhimpiä. 

Yksi käytännön politiikan esimerkki siitä, miten säätely saattaa vahingoittaa pienituloista on Suomen apteekkijärjestelmä. Nykyinen valtion suojelema kartelli pitää hinnat korkealla ja vahingoittaa kuluttajaa, samalla kun apteekkarit vuolevat kultaa. Missään nimessä en aja suin päin kaiken mahdollisen yksityistämistä. Esimerkiksi perusterveydenhuolto on taattava kaikille ja näin suomalaisen hyvinvointivaltion kruununjalokivi, julkinen terveydenhuolto tekeekin.

En väitä, että uusklassisen taloustiede olisi kovaa luonnontiedettä täysin vailla arvopohjaa. Se perustuu olettamukseen ihmisen rationaalisuudesta, mikä ei käytännössä toteudu. Täyden kuvan luomiseen ihmisen käyttämisestä ja yhteiskunnasta tarvitaan myös muita tieteitä. Taloustieteellä on myös uusklassisen suuntauksen lisäksi muita ansiokkaita koulukuntia, jotka tulisi ottaa huomioon yhteiskuntaa analysoidessa. Näistä maineikkain lienee uuskeynesiläisyys, joka korostaa valtion roolia erityisesti taloudellisesti heikkoina aikoina. Uusklassinen teoria on kuitenkin nykytilassa akateemisesti hallitseva ja näkisin, että todistusvelvollisuus on lähtökohtaisesti sitä vastaan argumentoivalla. Muiden koulukuntien kritiikkiä on kuitenkin syytä kuunnella ja huomioida, jotta uusklassinen teoria kehittyisi edelleen.

Minulla on varmasti vielä paljon opittavaa yhteiskunnasta, politiikasta, taloustieteestä ja yhteiskuntatieteistä. Analyysini saattaa vielä jonain päivänä muuttua, mutta arvoni tuskin merkittävästi.

 

Liitteenä Juhana Vartiaisen blogi:

https://suomenkuvalehti.fi/ykkosketju/onko-minusta-tullut-oikeistolainen/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat